Sastamolon pelaajavalmentaja Jaakko Kvist ammentaa motivaatiota pelaajien ja joukkueen kehityksestä
Lappilaisessa salibandyssa päästiin tämän kauden huipennukseksi viettämään nousujuhlia niin Kemissä kuin Rovaniemelläkin.
Kemiläisen Sastamolon pelaajavalmentaja Jaakko Kvist (kesk.) johdatti joukkonsa kauden huipennukseksi sarjanousuun. (Kuva: Nina Susi)
Tämä tiesi sitä, että Lapin salibandy ponnahti uudelle sarjatasolle. Sastamolo ja Santa’s United pelaavat ensi kaudella kolmanneksi korkeimmalla sarjaportaalla Suomisarjassa.
2. divisioonan pohjoislohkon voittaneelle ja kokkolalaisen SB Goatsin nousukarsinnassa kukistaneelle Sastamololle nousu tiesi 21 kauden mittaisen 2. divisioonataipaleen päättymistä.
– Joukkue muuttui viime kaudesta paljon, riveistä lähti 12 pelaajaa. Tavoitteeksi asetettiin pudotuspelit, joihin pääsyn myötä myös sarjapaikka varmistuisi. Kaudesta tuli kuitenkin hieno kehitystarina, jolle saatiin upea päätös, myhäilee Sastamolon pelaajavalmentaja Jaakko Kvist.
38-vuotiaalla Kvistillä löytyy perspektiiviä salibandyyn pitkältä ajalta. Kipinä lajiin tuli jo nuorena ja hän pelasi Sastamolossa seuran ensimmäisellä 2. divisioonakaudella 2002-2003.
Kvistillä on takavuosilta kokemusta myös liigapeleistä, kun hän pelasi Oulun Luistinseuran riveissä 2008-2011.
– OLS:ssa pelasin liigaa puolitoista kautta ja yhden divarissa, Kvist ynnäilee.
Päättynyt kausi oli Kvistille 12:s perättäinen Sastamolon pelaajavalmentajana. Näin pitkää edustusjoukkueen valmennuspestiä ei liene ollut missään lappilaisseurassa joukkuelajeissa.
– Motivaation ammentaa siitä, kun pääsee näkemään pelaajien ja joukkueen kehityksen ja voi siihen omalla toiminnallaan vaikuttaa. Minulla on salibandyyn jo jonkin sortin riippuvuus, Kvist naurahtaa.
Miesten Suomisarjaa pelattiin ensimmäinen kerran kaudella 2020-2021. Se perustettiin sarjatasoksi Divarin ja 2. divisioonan väliin.
Kvist laskee, että harjoittelussa ruuvia pitää kiristää erityisesti fysiikkapuolella.
– Tämä on pitkälti jokaisen pelaajan henkilökohtainen asia eli kuinka paljon pystyy ja haluaa harjoitella, Kvist arvioi.
Nousun taistelleessa joukkueessa on Kvistin mukaan poikkeuksellisen hyvä ikärakenne. Riveissä on paljon alle kaksikymppisiä pelaajia.
– Nousu osui tässäkin mielessä hyvään saumaan. Aika moni pelaaja voisi ottaa ison kopin harjoittelusta sekä omasta kehittämisestä ja sitoutua tähän hommaan.
Kvist korostaa, ettei Sastamolo lähden uudelle sarjatasolle pelkästään selviytymään. Tavoitteena on luoda pohjaa tulevaisuudelle ja kovemmille haasteille.
– Seurassa on rakentumassa hyvä pelaajapolku junioreista edustusjoukkueeseen. Meillä on jo pitkään salibandya harrastaneita 15-16-vuotiaita pelaajia, joilla on poikkeuksellisen hyvät lajitaidot.
Iso haaste Sastamololla kuten monilla muillakin kemiläisseuroilla on olosuhdepuolella.
Tervahallin purkutyöt ovat alkamassa ja uimahallin viereen on nousemassa uusi monitoimihalli, joka valmistuu suunnitelmien mukaan kesällä 2024.
Ensi kauden sarjaottelunsa Sastamolo pelaa tällä tietoa Torniossa Putaan hallin salibandyareenalla.
– Pääharjoittelupaikkana on todennäköisesti Hepolan koulun sali. Se on kuitenkin alamittainen ja parketti on kulunut. Haasteita on, mutta niitä ei passaa murehtia liikaa.
Putaan salibandyhallissa katsomotilat ovat rajalliset. Katsojia sinne saadaan mahdutettua Kvistin arvion mukaan korkeintaan 150.
Sastamolon tämän kauden pelit vetivät hyvin väkeä. Runkosarjassa katsojamäärä vaihteli 200-300 välillä.
Pudotuspeleissä katsojia oli parhaimmillaan yli 400 ja nousukarsinnan ensimmäisessä osaottelussa yli 300 katsojaa.
Kvist itse jatkaa pelaamista valmentamisen ohessa.
– Tavoitteena on pelata vielä siellä uudessa hallissakin, hän tuumailee.
Juha Lampela / Lapin Kansa
